Fuengirola street view in the evening
Espanja,  Matkailu

Talvi Aurinkorannikolla: mietteitä valon ja värien merkityksestä

Reissaamme nykyään yhdessä Sadun kanssa lähes poikkeuksetta, sillä useimmat matkoistamme liittyvät juurikin matkablogin pitämiseen ja kuvauspaikkojen etsimiseen. Tammikuun viimeisenä päivänä hyppäsin kuitenkin koneeseen ja hurautin Espanjan Fuengirolaan aivan yksikseni eli soolomatkailijana.

Perillä en sentään vietä kaikkea aikaani yksin, sillä täällä töitä alkuvuoden tekevä ystäväni ehtii kivasti pitämään välillä seuraa. Fuengirolassa on tullut vietettyä nyt muutama aurinkoinen päivä, ja ajatus talvien viettämisestä Aurinkorannikolla pyörii mielessä taukoamatta.

Fuengirola, Espanja: Onnellisen bloggarin omakuva.
Fuengirola, Espanja: Onnellisen bloggarin omakuva.

Tämän reissu tarkoitus oli siis puhtaasti pako Suomen pitkän, harmaan, kylmän ja inhottavan talven kynsistä. Vuosi vuodelta tuo kirottu vuodenaika saa minut lannistumaan tai jopa ihan rehellisesti masentumaan, muuttumaan apeaksi zombiksi joka kulkee katuja surullinen ilme kasvoilla.

Talvi on aina ollut minulle rankkaa aikaa, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä vaikeammaksi siitä kunnialla selviämisestä näyttäisi tulevan. Postasin Instagram-tilillenikin avautumisen:

Sanat eivät riitä kertomaan, mitä auringonpaiste, valo ja värit merkitsevät minulle pitkän ja ankean talven jälkeen, joten en edes yritä kuvailla tätä tunnetta. En saata tulla takaisin kotiin lainkaan. Olo on melkein traumatisoitunut tästä talvesta ja paluu takaisin tuntuu samalta kuin olisin astumassa omasta tahdostani kidutuskammioon. Mitä minulle tapahtui elämässä? Miksi vihaan ja pelkään talvea niin paljon? Ei aavistustakaan.

Valon ja värien tuoma onnentunne

Vaikka olen viettänyt Fugessa vasta muutaman kokonaisen päivän, on olo jo noin 1000 astetta parempi. Joka päivä pysähdyn ystäväni ikkunan ääreen ihailemaan merimaisemaa hiljaa ja hartaasti, kiitollisena siitä, että olen paikassa jossa aurinko paistaa ja värit loistavat kirkkaina ympärilläni.

Näkymät Fuengirolan ikkunastamme ovat upeat.
Näkymät Fuengirolan ikkunastamme ovat upeat.

Olen myös käynyt iltakävelyllä joka päivä auringonlaskun aikaan. Maleksin rantakatua edestakaisin kilometritolkulla ja valokuvaan sekä fiilistelen maisemia, ihmisiä ja merenrantaa. Eilen illalla vietin lähes tunnin tarkkaillen pikkuisia lepakoita (ooh!), jotka syöksähtelivät pienen sillan kupeessa hyönteisiä metsästäen. Papukaijat rääkyvät hellyyttävästi palmujen latvoissa, koirat juoksevat kepin perässä rannalla ja kaikki on vaan niin helvetin helppoa.

Helppoa, kun lunta ei ole pohkeisiin asti ja ilma on siedettävä vielä auringonlaskun jälkeenkin.

Fuengirola: Lounastauko papukaijan seurassa.
Lounastauko papukaijan seurassa.

Fuengirola ei tietystikään ole sitä eksoottisinta, aidointa Espanjaa, jota matkailija voi kokea, enkä usko että sitä täältä juuri kukaan luulekaan löytävänsä. Suomalaisuutta Fugessa ei pääse pakoon missään kohtaa: vastaantulijat puhuvat kieltämme joka kulmalla, lähibaarissa myydään muusia ja läskisoosia, ravintolan menut löytyvät usein myös suomeksi ja paikalliset ravintolanpitäjät huutelevat ”kiitos!” poistuville asiakkaille.

Kyltti ravintolan terassilla.
Kyltti ravintolan terassilla.

Vaan eipä se minua isommin haittaa, kun en tänne sitä aidointa Espanjaa lähtenytkään hakemaan. Reissuni motiivit löytyvät puhtaasti lämpöasteista ja valon määrästä. Espanjaa olen jo kokenut muilla paikkakunnilla eri reissuilla ja sellaisia tulee vielä erikseen varmasti lisääkin. Nyt sitä ollaan täällä vain talvesta kärsinyttä sielua ja sydäntä elvyttämässä.

Lue lyhyt juttu & katso kuvat Barcelonan reissusta kesältä 2017 täällä.

Talvi Espanjassa?

Olen oikeastaan miettinyt lämpimissä maissa talvien viettämistä aika nuoresta iästä asti. Walesissa asuinkin jo pari vuotta, mutta kylmiä ja harmaita olivat talvet sielläkin. Suurta helpotusta ei siis Britannia tuonut talvituskaan, vaikka lunta ja pakkasasteita pääsinkin pakoon. Nyt muutaman vuoden Suomessa asumisen jäkeen mietinkin, olisiko mun vihdoinkin mahdollista järjestää elämä ja käytännön asiat niin, että voisin paeta vuosittain pimeyttä vaikkapa tänne Aurinkorannikolle. Edes pariksi kuukaudeksi kerrallaan.

Lento tänne on melko pitkä — hieman vajaa 5 tuntia Norwegianilla — mutta silti aika helppo nakki ja sesongista riippuen jopa edullinen. Joulun tienoille voisi järjestää vuosittain välireissun Suomeen, jolloin kävisi viettämässä laatuaikaa perheen parissa ja vaikkapa hoitamassa työasioita.

Teen tällä hetkellä pariakin työtä, joita voisin (toivottavasti!) tehdä ainakin osittain etänä. Hyvällä tsägällä kivaa duunia voisi löytyä ihan paikallisestikin. Sekä tottakai valokuvausta keikkaduunina kylkeen, jos ei muuta.

Kalastajat auringonlaskussa Fuengirolan rannalla.
Kalastajat auringonlaskussa Fuengirolan rannalla.

Suomessa minua ei pidättele parisuhde eikä jälkikasvu. Tämä ikisinkkuus toisinaan jopa vähän surettaa, mutta ajatelkaa, mikä vapaus lähteä! Ainoa minulle tärkeä perheenjäsen (jonka kanssa en voi pitää yhteyttä puhelimitse) on tietysti Einari-koira. Mutta kuka tietää, ehkä ei-niin-arktinen Einarikin viihtyisi lennolla ja pääsisi välillä mukanani tänne lämmittelemään.

Paikallisilla näyttäisi olevan paljon koiria ja varsinkin tämä talvisää vaikuttaisi olevan nelijalkaisille varsin sopiva ja mieleinen. Ei liian kuuma, eikä todellakaan liian kylmä.

Fuengirola, Espanja: Koirakin tykkää Fugen rannoista. Kuvassa siis satunnainen tuttavuus rannalta, ei oma Einarini.
Koirakin tykkää Fugen rannoista. Kuvassa siis satunnainen tuttavuus rannalta, ei oma Einarini.

Kaverit ovat päivitelleet kuvin ja viestein Suomen sään tilannetta, ja paluupäivän lähestyessä alkaa ahdistaa. Onko ihan pakko mennä takaisin, kun sitä talveakin on vielä jäljellä? Enkö muka ihan aikuisten oikeesti voisi jäädä tänne vielä pariksi kuukaudeksi?

Vinkkejä Espanjassa asumiseen?

Koska Suomesta pakenee niin hurjia määriä väkeä Aurinkorannikolle vuosittain, toivonkin, että joku muuton tehnyt tai kahden maan väliä ramppaava lukisi tämän jutun ja innostuisi jättämään kommentteihin hyviä vinkkejä. Perusvinkit ja informatiiviset saitit netistä olen jo bongannut, mutta ”paikalliselle tasolle” en vielä ole vinkeissä päässyt. Eli omakohtaisia kokemuksia, mielipiteitä, huomioita ja muita mietteitä ottaisin ilolla vastaan!

Kysymyksiä on vielä pitkä liuta ratkottavaksi: mitä kautta vuokra-asunto kannattaa hommata? Mitenkäs takuuvuokrat, vuokralaisen oikeudet ja muu käytännön puoli? Mitkä alueet (suomalaisten valtaamien kortteleiden lisäksi) talvipakenijan kannattaisi erityisesti tsekata? Entä mitkä seikat Aurinkorannikon talvissa ovat niitä negatiivisia, joita ei tällä hetkellä haavevaihde päällä suunnitteleva pakomuuttaja ehkä osaa vielä ottaa huomioon?

Kovasti tässä tulee asiasta nyt puhuttua, blogailtua ja someen postailtua, mutta toki edessä on vielä iso lista selvitettäviä juttuja ennen mitään konkreettisia päätöksiä. Vaan kuka tietää, ehkä ensi talvena pääsen jo edes muutamaksi kuukaudeksi talvea pakoon.

Sormet ristiin, peukut pystyyn ja tuumasta toimeen.

error

One Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.